MFantti

Päättyvällä viikolla tapahtui Helsingin seudun pitkän aikajänteen projekteissa kaksi merkittävää ja positiivista asiaa.

Tiistaina saatiin Sipoo-kiista näillä näkymin päätökseensä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki valtioneuvoston päätöksestä tehdyt valitukset. Näillä näkymin Lounais-Sipoo liittyy Helsinkiin 1.1.2009 ja alueen asukkaat äänestävät jo syksyn kuntavaaleissa helsinkiläisinä. Alueen asukkaiden kannalta ei kovin moni asia muutu heti: kunnallisveroprosentti laskee ja terveyskeskuspalvelut siirtyvät Itäkeskukseen, joka on jopa alueen asukkaita lähempänä kuin Sipoon kuntakeskus Nikkilässä. Koulut ja päiväkodit säilyvät näillä näkymin nykyisissä paikoissaan, kun Helsinki lunastaa kiinteistöt Sipoolta. Henkilökuntakin säilynee muuttumattomana, jos työntekijät suostuvat vaihtamaan työnantajaa.

Liikenteessä voi muutoksia tulla enemmänkin ajan mittaan. Alkuvaiheessa alueen joukkoliikenne tullaan hoitamaan busseilla. YTV todennäköisesti neuvottelee alueen läpi nykyisinkin kulkevaan vakiovuoroliikenteeseen U-liikennesopimuksia, jolloin matkakortilla pääsisi näiden jo olemassa olevien vuorojen kyytiin. U-liikenteellä saadaan Itäväylän varren joukkoliikennetarjonta alueella kelvolliseen kuntoon. Jos alueelle liikennöiville yhtiöille myönnetyt linjaluvat antavat myöten, HKL avannee Itäkeskuksesta liityntälinjoja alueelle. Muutoin joudutaan odottamaan linjalupien umpeutumista ennen mittavan kaupunkiliikenteen aloittamista. Huomattavasti halpeneva joukkoliikenne houkuttelee todennäköisesti uusia matkustajia alueelta.

Nyt on Helsingillä hyvä paikka rakentaa viihtyisää raideliikenteeseen perustuvaa esikaupunkia. Jos vaikka sitä tiivismatalaa ja kevennettyä metroa rakennettaisiin?

Päivää myöhemmin keskiviikkona SDP yllätti positiivisesti Helsingin kaupunginvaltuustossa, kun puolue kertoi kääntyneensä keskustatunnelia vastaan. Nyt Helsingin kolmesta suuresta puolueesta kaksi, Vihreät ja SDP, vastustavat tunnelia. Toivottavasti tämä oli viimeinen naula hukkaputken arkkuun. Eiväthän edes tunnelin suunnittelijat saaneet luotua simulaatiomallia, jossa tunneli olisi vähentänyt autoilun haittoja. Järkeenhän se käy maallikollekin, ettei keskusta-autoilun ongelmia torjuta helpottamalla autoilua keskustassa.

Nyt toivottavasti saadaan keskustatunnelin kaavavaraukset pyyhittyä kartalta ja satamaradalta vapautuva kuilu esimerkiksi joukkoliikennekäyttöön.

Julkaisen tässä nyt äidinkielen neloskurssille kirjoittamani mielipidetekstin:

Uhkakuvan metro on oranssi hirviö, joka tuo mukanaan alkoholisteja, kirvessurmaajia ja ongelmalähiöitä. Stereotypia on kaukana totuudesta. Metro on raskaan raideliikenteen kulkuväline siinä missä lähijunatkin: suurin ero on nimessä. Länsimetro on tämän toimivan ja luotettavan liikennevälineen luonteva jatko.

Etelä-Espoo on pääkaupunkiseudun suurin sektori ilman raideliikennettä, ja raiteet ovat terveen kaupunkikehityksen kannalta välttämättömiä. Kiskoliikenne on paikallisesti saasteetonta ja liikennöintikustannuksiltaan busseja halvempaa. Länsimetro toisi lähes pelkkää hyvää mukanaan Etelä-Espooseen.

Painavin metroa puoltava seikka on seudullisten liikenneyhteyksien paraneminen. Matka-aika Kamppiin pysyy Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA) mukaan liki ennallaan. Suurin osa matkoista jatkuu Kamppia pidemmälle, ja metro on merkittävästi nopeampi näillä reiteillä. Viehän pelkkä Kampin bussilaiturilta Rautatieaseman lähijunille siirtyminen kymmenen minuuttia.

Raideliikenne koetaan yleisesti miellyttävämmäksi kuin bussit. Maailmalla on havaittu samanlaisen linjan keräävän yli 20% enemmän matkustajia kiskoilla kuin kumipyörillä. Tasainen kulku, väljemmät penkit, ilmastointi ja sisätiloissa olevat asemat lisäävät matkustusviihtyvyyttä. Nämä mukavuustekijät kompensoivat vaihdosta aiheutuvaa vaivaa, eikä suorien linjojen lakkauttaminen Itä-Helsingissä karkottanut matkustajia.

Länsimetron vaihtoehdoksi tarjottu pikaraitiotie kaatuu ongelmiin Helsinkiin tultaessa. Kaupunki on haluton kaavoittamaan täysin uutta liikennekäytävää täydelle keskusta-alueelleen, kun samaan suuntaan osoittaa jo metrotunneli.

Metro hillitsee myös henkilöautoliikenteen kasvua. Liikenne kasvaa Kehäteillä ja itäisellä Länsiväylällä vähemmän kuin bussivaihtoehdossa. Matinkylän länsipuolisen Länsiväylän liikennemäärät kasvavat tosin jyrkemmin, kunnes metro jatketaan Kivenlahteen asti. Kahdentuhannen päivittäisen bussin poistuminen Kampin ja Ruoholahden kaduilta nostaa viihtyvyyttä huimasti. Metro on paikallisesti saasteeton ja melukin jää tunneliin.

On väitetty raskaan raideliikenteen pakottavan maankäytön tiivistämiseen ja näin syövän viheralueita. Rehellisempää olisi kertoa metroradan siirtävän tiiviin rakentamisen kohdetta Espoossa kaupunkiradan varrelta Etelä-Espooseen. Asuntojen hinnoista voi päätellä kysynnän olevan pääkaupunkiseudulla tarjontaa korkeampi. Uudisrakentamisen painottuessa metroaseman viereen saadaan alueelle asukkaita, jotka käyttävät joukkoliikennettä. Tasapainoisen kaupunkirakenteen kannalta Etelä-Espoo on luontevin suunta uudelle rataan tukeutuvalle rakentamiselle.

Länsimetro tuo miljoonien eurojen vuotuiset säästöt liikennöintikuluihin, parantaa seudullisia liikenneyhteyksiä ja antaa Etelä-Espoon yrityksille paremmat kilpailuedellytykset. Päinvastoin kuin jotkut väittävät metro parantaa edellytyksiä poikittaisliikenteen järjestämiseen. Säteittäisratojen asemien välillä on luontevaa ajaa poikittaislinjoja. Tärkeimmät näistä voidaan hyvinkin nostaa raiteille. Ei metroa kannata pelätä, vaikka oranssi yleinen varoitusväri onkin.

Vappupäivä on melkoisen rauhallinen. Tällöin esimerkiksi Kaivopuisto täyttyy piknikille menevistä ihmisistä. Vappuaatto taas on toista maata. Vappuhan on alkujaan työväen juhla, mutta siitä on tullut koko kansan tapahtuma. Jo aikoinaan Hitler julisti vappua kaikkien jutuksi. Toisaalta taas Niinistö kertoi kaikkien kuuluvan työväkeen. Joka tapauksessa vappua juhlivat nykyisin lähes kaikki.

Vappuaattona taitaa nuorison alkoholinkulutus pompata pilviin. Useat pääkaupunkiseudun asukkaat kokoontuvat Espalle seuraamaan Mantan lakitusta, mutta lähes kaikki täysi-ikäiset jäävät Espan tasolle taikka siirtyvät pohjoisemmaksi. Nuoriso suuntaa tästä etelään ja Kaivopuistoon. Tänä vuonna tuli vietettyä paikalla jonkin aikaa. Kovin kauaa ei jaksanut katsoa vuosia nuorempien varhaisnuorien kännäystä. On se hieman kumma, että Suomessa vappuaatto mielletään alkoholijuhlaksi.

Roskaa syntyy Kaivopuiston touhusta melkoisesti. Onkohan Kaivopuiston piknikperinteen tarkoituksena se, että jokainen siivoaa oman oleskelupaikkansa ympäristön edellisen illan juhlijoiden jäljiltä. Vapun liikennejärjestelytkään eivät tainneet olla parhaasta päästä. Ihmisiä näkyi odottelemassa raitiovaunupysäkeillä, joille ei vappuna liikennöity, kun Senaatintorin ja Kaivopuiston väli oli kokonaan suljettu liikenteeltä. Aamuyöbussikin huristeli kotini lähistöltä täynnä-valo päällä, kun ulkona olin yöllä käymässä. Eikö vappuna kannattaisi laittaa suurempia busseja noille linjoille, kun niitä varmasti on vapaana. Vaihtoehtoisesti voisi laittaa kaksikin bussia yhden asemesta taikka sitten pitää metron ja lähijunat tehokkaasti liikenteessä yön yli.

Tänä vappuna saatiin todistaa myös mielipuolista mielenosoitusta. Tulin todistaneeksi perustuloa vaatinutta mielenosoitusta, jonka osanottajat tuntuivat olleen tuntuvassa humalassa. Mielenosoittajien keski-ikä vaikutti sangen nuorelta ja asiallinenkaan mielenosoitus ei ollut. Kivien heittely ikkunoihin ja oluen kaataminen raitiovaunun tuulilasille osoittaa jotakin. Kuinka mielenosoittaja voi odottaa jonkun suhtautuvan vakavasti mielenilmauksen ajamaan asiaan, jos toteutus on tuollainen. Hommahan vielä huipentui makasiineilla lähes mellakaksi. Siellä yritettiin suojella makasiineja, polttaa makasiineja ja pitää hauskaa. Huomata tulee myös, että kyseiset rakennukset olivat jo saaneet purkutuomion. Eivätpä onnistuneet nämä olennot rakennusten tuhoamisessa, mutta oletettava pyromaani onnistui viikkoa myöhemmin.

Reittiopas on oivallinen kaveri, mutta kattaa vain pääkaupunkiseudun. Vastaavasti Matkahuolto ja VR tarjoavat omia reittihakujaan. Yksi palvelu on onnistunut yhdistämään nämä kaikki järjestelmät. Matka.fi löytää joukkoliikennereittejä minne tahansa Suomessa mistä tahansa Suomessa.

Palvelua testatessani se osoittautui varsin toimivaksi. Kotoa mummolaan pääsisi joukkoliikenteellä kuudessa ja puolessa tunnissa. Kävelyäkin korvessa sijaitsevaan mummolaan kertyisi vain noin kaksi kilometriä. Autolla tuo matka taittuu neljässä tunnissa. Palvelu selvästi todistaa, että joukkoliikenne on todellinen vaihtoehto myös pidemmillä matkoilla. Aikaa kuluu enemmän, mutta turvallisuus on parempi ja etenkin junan matkustusmukavuus lyö henkilöauton.

Joukkoliikennettä voi parantaa monella muullakin tapaa kuin avaamalla uusia linjoja. Nykyisen parantamisesta on saatu esimerkkejä viime aikoina.

Metroasemille ilmaantui sinisiä valoja ja oransseja lattiamaalauksia kertomaan lyhyiden junien pysähtymispaikkoja entistä tarkemmin. Nykyisin on entistä vaikeampaa jäädä väärään päähän laituria seisoskelemaan hiljaiseen aikaan, kun junissa on vain kaksi vaunuparia. Taisi tulla hyvin halvalla matkustusmukavuuteen parannusta, kun jokainen asema sai neljä lattiamerkintää ja muutamat valkoiset lamput vaihdettiin sinisiin.

Itsekin tuli todistettua muutamaa tapausta. Metroasemalta poistettiin hieman aggressiivisesti käyttäytynyt juopunut naisihminen. Yöbussin kuljettaja taas kävi hakemassa matkustamosta pois liputta sisään hiippailleen miekkosen. Metronkuljettajakin pistäytyi kertaalleen matkustamossa ja käski matkustajan käydä heittämässä juomansa aseman roskikseen.

Metron täysautomatisointi hyväksyttiin kaupunginhallituksessa. Nyt tarvitaan enää kaupunginvaltuuston myönteinen kanta. Tämän jälkeen päästään tositoimiin ja Helsingin metro lienee kuljettajaton ja hieman paremmin palveleva jo vuonna 2011.

Hieman turhemmaksi muutokseksi voisi väittää Jokeri-linjan varren pysäkkikatosten vaihtoa. Linjan varrelle on alkanut ilmestyä sinisiä pysäkkikatoksia vihreiden tilalle. Muuta eroa katoksissa ei vielä huomaa. Osaan sinisistä katoksista on tosin tulossa matkustajainformaatiolaitteet, jotka kertovat seuraavan bussin saapumisajan. Muuta eroa vihreisiin katoksiin nähden ei taida olla. Lasketaanko tällainen jo tuhlaukseksi? En uskoisi. Olettaisin, että nuo poistuneet vihreät katokset otetaan käyttöön toisaalla. Ainakin Puotilassa vaihdettiin muinainen muovihökötys modernimpaan lasiseinäiseen vihreään. Liekö kyseessä Jokerin varrelta poistettu katos.

Syysliikenteen alkaessa joskus elokuussa tapahtuu pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä yllättävän paljon. Tavanomaisen kesäaikataulusta normaaleihin ajoaikoihin siirtymisen yhteydessä toteutetaan Itä-Helsingissä mittava linjastomuutos ja Jokerin esiaste 550 muuttuu varsinaiseksi Jokeriksi, joka on sekin vasta välivaihe.

Syksyllä Itä-Helsingissä tapahtuva muutos on mittavin pitkään aikaan. Edellinen iso muutos oli Vuosaaren metrohaaran (Puotila, Rastila, Vuosaari) valmistuminen vuonna 1998. Silloin Vuosaaren bussilinjat katkaistiin Vuosaaren ja Rastilan metroasemille ja linjalle 91 lisättiin kiemura, jotta alueella, jota Itäkeskuksesta Vuosaareen matkanneet bussit aikanaan palvelivat. Vasta nyt, kahdeksan vuotta metron laajennuksen jälkeen koko liityntälinjasto päivitetään nykytarpeen mukaiseksi.

Suuri osa linjoista kokee mittavia muutoksia. Entisen reittinsä säilyttävät linjat 80, 83, 84, 86B, 88, 90, 95 ja 96. Aikataulut todennäköisesti muuttuvat näilläkin. Linjanumeroista poistuvat kokonaan 80A, 85V, 90A, 90B, 91, 93, 93B, 94, 94V, 96V ja 98V. Uusia ilmestyksiä linjastossa ovat 81B, 82, 82B, 89, 98 sekä 98A.

Muutoksia tulee huima läjä: Linjaa 81 jatketaan Länsi-Herttoniemeen; linja 81B aloittaa entisen 81-linjan reitillä. Linoja tuskin liikennöidään samaan aikaan päivästä. Todennäköisesti 81B kulkee hiljaisina aikoina, kun pelkkä 80 riittää Länsi-Herttoniemelle. Uudet linjat 82 ja 82B korvaavat osin lopetettavien 93 ja 93B linjojen liikennettä. 82 kulkee reitin Herttoniemi – Roihuvuori – Itäkeskus. 82B kulkee hiljaisina aikoina ja reittiä Herttoniemi – Tammisalo – Roihuvuori – Itäkeskus. Linjat 85 ja 86 oikaistaan kulkemaan nopeampaa reittiä. Linja 87 ohjataan kiertämään Yliskylän kautta pätkälle, jolta 85 poistetaan. Täysin uusi linja 89 aloittaa välillä Herttoniemi – Yliskylä. Vuosaaren joukkoliikennetarjonta siirretään palvelulinjalle 90A linjan lopettaessa. Linjat 91 ja 97 yhdistetään. Yhdistelmä kantaa numeroa 97 ja ajaa reitin Itäkeskus – Puotila – Vartioharju – Mellunmäki. Muutama pysäkki entisiltä linjoilta jää ilman bussiliikennettä, mutta kävelymatkat eivät kasva suuriksi. Linjaa 92 jatketaan Myllypurosta entisen 94A linjan reittiä Mellunmäkeen. Uudet 94A ja 94B kiertävät Kivikon ja Kurkimäen ympyrälenkin, käyvät Vesalassa ja Kontulassa. Linjat kattavat entisten linjojen 94 ja 94B palvelualueen. Linja 98 yhdistää linjan 98V ja Marjaniemen osan linjalta 93. Hiljaisina aikoina uuteen 98A linjaan yhdistyy vielä linja 96.

Uudistus tuntunee hivenen sekavalta, mutta nopeuttaa useimpien matka-aikoja sekä säästää rahaa, kun turhia päällekkäisyyksiä karsitaan. Nykyisin voi nähdä linjojen 91, 93 ja 98V bussit ajamassa peräkanaa samalle pysäkille, jolla jatkossa ei pysähdy yksikään liityntälinja.

Myös pääkaupunkiseudun mittavaa ongelmaa, eli poikittaisliikenteen heikkoutta korjataan syksyllä. Seutulinja 550 muuttuu Jokeri-linjaksi. Jokeri kulkee kehämäisesti Itäkeskuksesta Westendin asemalle. Linjaa ryhdytään liikennöimään viiden minuutin vuorovälillä upouusilla telibusseilla, jotka pysähtyvät vain erityisillä Jokeri-pysäkeillä. Linjalla on lisäksi liikennevaloetuudet ja reaaliaikaiset pysäkkinäytöt vilkkaimmilla pysäkeillä. Kun bussi ei periaatteessa pysähdy kuin pysäkeillä, joita on tavallista linjaa harvemmassa, on matkanopeus erinomainen.

Jokerin kehitys ei ole tuohon loppumassa vaan linja muutetaan jatkossa pikaraitiotieksi. Myös kauempana kehämäisesti kiertävä Jokeri II -rata on suunnitteilla.

Syksy tuonee parannusta bussiliikenteeseen. Samalla myös Kerava ja Kirkkonummi liittyvät YTV-alueeseen.

Espooseen pikaraitiotietä ajavaa TramWest -projektia syytettiin haaveraitiovaunusta. Suunnitelma on muuten loistava, mutta siinä unohdetaan etteivät ihmiset halua kävellä 600 metriä raitiotiepysäkille, kun he voisivat kävellä puolet vähemmän liityntäliikenteen bussipysäkille. Lähinnä tämän takia olen enneminkin länsimetron kannalla. Ja länsimetro yhdistyy saumattomammin seudun joukkoliikenteeseen.

Kun haaveilun makuun on päästy ja saumattomuudesta puhuttu, eiköhän luoda utopia. Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä 3 erilaista raidejärjestelmää: metro, raitiotie ja juna. TramWest olisi nykyisten raitioteiden kanssa yhteensopiva, mutta voisivathan kaikki järjestelmät olla keskenään yhteensopivia.

Metrot ja junat kulkevat saman raideleveyden kiskoilla. Kiskojen ainoa eroavaisuus on vaihteissa. Niiden yhtenäistäminen ei olisi kovinkaan suuri ongelma. Lisäksi metro ottaa virtansa virtakiskosta ja junat ajolangasta. Virtakiskon poistaminen ja siirtyminen johtoon ei tulisi kalliiksi. Uusiissa M200-sarjan metroissa on jopa valmius johtovirroittimen käyttöön. Suurin ongelma näiden kahden järjestelmän yhtenäistämisessä on laiturikorkeus. Junien laituri on 50 sentin korkeudella; metron laiturikorkeus on metri. Metron laiturit saadaan helposti puolimetrisiksi nostamalla rataa asemien kohdalla. Sitten ongelmana on enää nykyinen kalusto. Telit pystyy varmaankin vaihtamaan matalammiksi jolloin metrojunat eivät olisi liian korkealla. Tämä tulisi hyvin kalliiksi, mutta yhtenäistäminen on silti halvempaa nyt kuin tulevaisuudessa.

Raitiotiet tuottavat suuremman ongelman. Nykyisessä järjestelmässä on suuria ongelmia, esimerkiksi heikot etuudet, autojen seassa kulkeminen ja haastava ratageometria. Rataverkko voitaisiin uusia kokonaan ja muuttaa junien kanssa samalle raidevälille. Laiturikorkeus ei kuitenkaan voisi olla sama. Raitiotiet tulisi myös eristää autoliikenteestä täysin turvallisuuden ja nopeuden lisäämiseksi. Raitiovaunut kulkisivat omilla alueillaan tien keskellä ja raiteiden ylittäminen olisi mahdotonta tai vähintään laitonta valottomissa risteyksissä. Ratikoilla olisi myös täydellinen etuus risteyksissä, eli vaunun ei tarvitse pysähtyä kuin pysäkeillä, kun kaikki valot vaihtavat autoille punaiset raitiovaunun lähestyessä. Liikennöinti hoidettaisiin 100% matalilla raitiovaunuilla.

Lisäksi luotaisiin myös pikaraitiotiejärjestelmä, jota liikennöitäisiin 70% matalilla vaunuilla. Näissä vaunuissa siis päädyt, joissa telit ovat, olisivat korkeammalla kuin keskikohta. Näin voitaisiin mahdollistaa pikaraitiotievaunun liikennöinti molemmissa kautta koko järjestelmän. Matala osuus vaunusta olisi raitiovaunupysäkin korkeudella ja korkea osuus junalaiturin tasolla. Molemmilla osuuksilla ovia. Ovien edessä voisi olla taitepenkit, jotka liikuttaessa osuudella, jolla ovi on käytössä, olisivat lukittuna pystyasentoon.

Pikaraitiovaunut olisivat saman levyisiä kuin muukin raitiovaunukalusto. Tämä aiheuttaa liian suuren raon juna-asemalle pysähtyvän vaunun ja laiturin väliin. Ongelmasta päästäisiin eroon helposti joko rakentamalla futuristisia laitureita, jotka levenevät kulkuvälineen tarpeiden mukaan tai helpommin rakentamalla asemille rinnakkaiset raiteet lomittain, jotta pikaraitiovaunu pääsee laituriin kiinni. Metrot ja junat kykenisivät ohittamaan pikaraitiotiepysäkkejä, mikäli näiden laiturit ovat riittävän alhaalla, jotta juna vain ylittää sen.

Raskainta järjestelmää, eli metroa ja junaa tulisi laajentaa ainakin suunnitellun länsimetron sekä Laajasalo-Katajanokka-Kamppi-Töölö-Meilahti-Pasila -linjan verran. Myös suunniteltu Kehärata tulisi rakentaa. Raskas kalusto voitaisiin automatisoida, koska se ei joudu juuri muun liikenteen kanssa tekemisiin. Samoilla radoilla kulkevat kaukojunat ja pikaraitiovaunut kulkisivat automaatilla näillä osuuksilla, mutta käsivaraisesti muualla.

Pikaraitiotietä tulisi rakentaa ainakin Jokeri-linja Itäkeskuksesta kehämäisesti Westendiin. Pasilan metroasemalta voitaisiin jatkaa pikaraitiotienä Viikin kautta Itäkeskukseen. Idässä metron pikaraitiotiejatke ulotettaisiin Sipooseen, jonne seudun kasvu tulevaisuudessa painottuu vahvasti. Espoon puolella raskaan raideliikenteen liityntä hoidettaisiin pika- ja perusraitiovaunuilla. Bussejakin toki tarvittaisiin joillekin pienimmille linjoille. Bussien tulisi olla vetykäyttöisiä. Myös Itä-Helsingin raskaasti liikennöidyt liityntäliikenteen bussilinjat korvattaisiin raitioliikenteellä. Suurin osa seudun liikenteestä tulisi saada kiskoille. Myös pohjoisissa osissa on paljon mahdollisuuksia pikaraitioteille.

Täydellinen yhteensopivuus mahdollistaisi laajamittaisia suoria yhteyksiä. Esimerkiksi sama pikaraitiotievaunu voisi ajaa Espoon perukoilta aina Sipooseen asti. Keskustan alle rakennettaisiin massiivinen raideristeys, josta junat voisivat vaihtaa itä-länsi-suunnan metrolta Töölön metrolle sekä junaraiteille ja raitiotieverkkoon. Raitiovaunujen ajo maanalle voitaisiin sijoittaa vaikkapa Rautatientorille. Harvat keskustaan asti tulevat kaupunkibussit voitaisiin ohjata Kampin terminaaliin. Raha tietenkin estää tämänkin utopian toteutumisen.

Useimmat meistä eivät jaksa opetella ulkoa bussien ja muiden liikennevälineiden aikatauluja. Ulkoa opetteleminen on melkoisen haastavaa, jos käyttää useita eri liikennevälineitä ja useina eri aikoina. Itse en muista kuin kahdeksan aamuina käyttämäni bussin lähtöajan sekä muutamia irrallisia iltapäivän vuoroja saman linjan toiselta päätepysäkiltä.

Kotoa lähtiessä ei muistamattomuus tuota mitään vaivaa. Aikataulutiedot löytyvät kätevästi internetistä. Ja ainakin täällä Helsingissä on tarjolla Reittiopas, joka suunnittelee puolestasi matkareitinkin. Ei tarvitse tietää itse kuin määränpää.

Mutta entäs tuolla kaupungilla? Siellä ei sinulla ei usein ole nopeaa pääsyä tietokoneen ääreen aikatauluja tutkimaan, ja harvalla linjalla on niin tiheää liikennettä, että sattumanvaraisesti pysäkille ilmaantuminen kannattaisi. Tai entäs jos et tiedä kuinka määränpäähäsi kannattaa kulkea. Osa kantaa aikataulukirjaa mukanaan, osa irrallisia aikatauluja omille linjoilleen, osa luottaa sattumaan ja pieni ryhmä on ottanut elektroniset aikataulut mukaansa.

Ihanasta Reittioppaasta löytyy myös taskuversio, joka on suunniteltu kännyköille ja PDA -laitteille. Kuvien ja muun krääsän puuttuessa se on mukavasti ladattavissa matkapuhelimenkin yhteysnopeudella. Toinen tarpeellinen piensivu on Poikkeusinfo. Siellä tiedotetaan metro-, raitiovaunu- ja junaliikenteen häiriöistä.

Reittiopas ei kuitenkaan ole riittävän nopea pikaiseen vilkaisuun. Tähän on olemassa aivan upea kolmannen osapuolen kehittämä ohjelma BusWatch. Ohjelmalla tallennetaan halutut aikataulut puhelimen muistiin ja niitä voi helposti ja nopeasti tarkastella puhelimen ruudulta ilman pienintäkään viivettä, koska niitä ei tarvitse ladata mistään. Ohjelma pyörii iloisesti useimmissa Nokian puhelimissa. Ominaisuuksiin kuuluvat vielä mahdollisuus ääni tai värinävaroitusten antamiseen, kun seurannassa oleva lähtö lähestyy. Itse käytän ohjelmaa, jottei tarvitse muistella bussien ja metron lähtöaikoja.

Tarjolla on myös HKL:n Omat lähdöt -palvelun Java-sovellus. Sillä aikataulu ladataan aina verkon kautta. Tämä tekee ohjelmasta hitaamman kuin BusWatch, mutta metrossa sekä osalla raitio ja bussilinjoista Omat lähdöt antaa reaaliaikaisia tietoja eikä aikatauluun perustuvia, eli myöhästymisen huomioidaan.

Kyllä tuo kaupunkimatkustaminen helpottuu huomattavasti, kun on aikataulut napinpainalluksen päässä.