MFantti

Päättyvällä viikolla tapahtui Helsingin seudun pitkän aikajänteen projekteissa kaksi merkittävää ja positiivista asiaa.

Tiistaina saatiin Sipoo-kiista näillä näkymin päätökseensä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki valtioneuvoston päätöksestä tehdyt valitukset. Näillä näkymin Lounais-Sipoo liittyy Helsinkiin 1.1.2009 ja alueen asukkaat äänestävät jo syksyn kuntavaaleissa helsinkiläisinä. Alueen asukkaiden kannalta ei kovin moni asia muutu heti: kunnallisveroprosentti laskee ja terveyskeskuspalvelut siirtyvät Itäkeskukseen, joka on jopa alueen asukkaita lähempänä kuin Sipoon kuntakeskus Nikkilässä. Koulut ja päiväkodit säilyvät näillä näkymin nykyisissä paikoissaan, kun Helsinki lunastaa kiinteistöt Sipoolta. Henkilökuntakin säilynee muuttumattomana, jos työntekijät suostuvat vaihtamaan työnantajaa.

Liikenteessä voi muutoksia tulla enemmänkin ajan mittaan. Alkuvaiheessa alueen joukkoliikenne tullaan hoitamaan busseilla. YTV todennäköisesti neuvottelee alueen läpi nykyisinkin kulkevaan vakiovuoroliikenteeseen U-liikennesopimuksia, jolloin matkakortilla pääsisi näiden jo olemassa olevien vuorojen kyytiin. U-liikenteellä saadaan Itäväylän varren joukkoliikennetarjonta alueella kelvolliseen kuntoon. Jos alueelle liikennöiville yhtiöille myönnetyt linjaluvat antavat myöten, HKL avannee Itäkeskuksesta liityntälinjoja alueelle. Muutoin joudutaan odottamaan linjalupien umpeutumista ennen mittavan kaupunkiliikenteen aloittamista. Huomattavasti halpeneva joukkoliikenne houkuttelee todennäköisesti uusia matkustajia alueelta.

Nyt on Helsingillä hyvä paikka rakentaa viihtyisää raideliikenteeseen perustuvaa esikaupunkia. Jos vaikka sitä tiivismatalaa ja kevennettyä metroa rakennettaisiin?

Päivää myöhemmin keskiviikkona SDP yllätti positiivisesti Helsingin kaupunginvaltuustossa, kun puolue kertoi kääntyneensä keskustatunnelia vastaan. Nyt Helsingin kolmesta suuresta puolueesta kaksi, Vihreät ja SDP, vastustavat tunnelia. Toivottavasti tämä oli viimeinen naula hukkaputken arkkuun. Eiväthän edes tunnelin suunnittelijat saaneet luotua simulaatiomallia, jossa tunneli olisi vähentänyt autoilun haittoja. Järkeenhän se käy maallikollekin, ettei keskusta-autoilun ongelmia torjuta helpottamalla autoilua keskustassa.

Nyt toivottavasti saadaan keskustatunnelin kaavavaraukset pyyhittyä kartalta ja satamaradalta vapautuva kuilu esimerkiksi joukkoliikennekäyttöön.

Julkaisen tässä nyt äidinkielen neloskurssille kirjoittamani mielipidetekstin:

Uhkakuvan metro on oranssi hirviö, joka tuo mukanaan alkoholisteja, kirvessurmaajia ja ongelmalähiöitä. Stereotypia on kaukana totuudesta. Metro on raskaan raideliikenteen kulkuväline siinä missä lähijunatkin: suurin ero on nimessä. Länsimetro on tämän toimivan ja luotettavan liikennevälineen luonteva jatko.

Etelä-Espoo on pääkaupunkiseudun suurin sektori ilman raideliikennettä, ja raiteet ovat terveen kaupunkikehityksen kannalta välttämättömiä. Kiskoliikenne on paikallisesti saasteetonta ja liikennöintikustannuksiltaan busseja halvempaa. Länsimetro toisi lähes pelkkää hyvää mukanaan Etelä-Espooseen.

Painavin metroa puoltava seikka on seudullisten liikenneyhteyksien paraneminen. Matka-aika Kamppiin pysyy Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA) mukaan liki ennallaan. Suurin osa matkoista jatkuu Kamppia pidemmälle, ja metro on merkittävästi nopeampi näillä reiteillä. Viehän pelkkä Kampin bussilaiturilta Rautatieaseman lähijunille siirtyminen kymmenen minuuttia.

Raideliikenne koetaan yleisesti miellyttävämmäksi kuin bussit. Maailmalla on havaittu samanlaisen linjan keräävän yli 20% enemmän matkustajia kiskoilla kuin kumipyörillä. Tasainen kulku, väljemmät penkit, ilmastointi ja sisätiloissa olevat asemat lisäävät matkustusviihtyvyyttä. Nämä mukavuustekijät kompensoivat vaihdosta aiheutuvaa vaivaa, eikä suorien linjojen lakkauttaminen Itä-Helsingissä karkottanut matkustajia.

Länsimetron vaihtoehdoksi tarjottu pikaraitiotie kaatuu ongelmiin Helsinkiin tultaessa. Kaupunki on haluton kaavoittamaan täysin uutta liikennekäytävää täydelle keskusta-alueelleen, kun samaan suuntaan osoittaa jo metrotunneli.

Metro hillitsee myös henkilöautoliikenteen kasvua. Liikenne kasvaa Kehäteillä ja itäisellä Länsiväylällä vähemmän kuin bussivaihtoehdossa. Matinkylän länsipuolisen Länsiväylän liikennemäärät kasvavat tosin jyrkemmin, kunnes metro jatketaan Kivenlahteen asti. Kahdentuhannen päivittäisen bussin poistuminen Kampin ja Ruoholahden kaduilta nostaa viihtyvyyttä huimasti. Metro on paikallisesti saasteeton ja melukin jää tunneliin.

On väitetty raskaan raideliikenteen pakottavan maankäytön tiivistämiseen ja näin syövän viheralueita. Rehellisempää olisi kertoa metroradan siirtävän tiiviin rakentamisen kohdetta Espoossa kaupunkiradan varrelta Etelä-Espooseen. Asuntojen hinnoista voi päätellä kysynnän olevan pääkaupunkiseudulla tarjontaa korkeampi. Uudisrakentamisen painottuessa metroaseman viereen saadaan alueelle asukkaita, jotka käyttävät joukkoliikennettä. Tasapainoisen kaupunkirakenteen kannalta Etelä-Espoo on luontevin suunta uudelle rataan tukeutuvalle rakentamiselle.

Länsimetro tuo miljoonien eurojen vuotuiset säästöt liikennöintikuluihin, parantaa seudullisia liikenneyhteyksiä ja antaa Etelä-Espoon yrityksille paremmat kilpailuedellytykset. Päinvastoin kuin jotkut väittävät metro parantaa edellytyksiä poikittaisliikenteen järjestämiseen. Säteittäisratojen asemien välillä on luontevaa ajaa poikittaislinjoja. Tärkeimmät näistä voidaan hyvinkin nostaa raiteille. Ei metroa kannata pelätä, vaikka oranssi yleinen varoitusväri onkin.

Kaikki ovat varmaankin jo havainneet Helsingin aikeet liittää Länsi-Sipoo ja pienoinen pala Vantaata itseensä. Ehdotus liitoksista meni toki läpi Helsingin päätäntäelimistä. Vantaakin on hankkeen kannalla. Sipoon mielipidettä kukaan ei kysytäkään. Aiheesta päätöksen tekee valtioneuvosto.

Liitoksen perusteluna käytetään tasaista kehitystä. Pääkaupunkiseudun kasvu on suuntautunut viime vuosina kovasti länteen ja pohjoiseen. Sipoo ei ole kasvanut seudun mukana. Sipoon päättäjien on turha nyt tekeytyä salajuonen uhreiksi, kun kunnan harjoittama kasvupolitiikka on kulkenut tuhoa kohti jo pitkään.

Sipoon nykyinen rakentamispolitiikka on täysin kestävän kehityksen vastainen. Uusia taloja rakennetaan ympäri kuntaa kuin haulikolla ammuttuna. Parhaiten alueen vinoutunutta yhdyskuntarakennetta kuvaa alueen asukkaan kommentti: “Ei täällä metroa tarvita. Kaikilla on kaksi autoa.”

Kunhan alueet liitetään Helsinkiin, päästään pääkaupunkiseudun tehokasta rakentamista jatkamaan itäänkin. Metron jatkaminen Vuosaaresta ja Mellunmäestä uusille alueille, kerrostaloalueiden rakentaminen asemien ympärille ja liityntäliikenteen varaan tukeutuvia pientaloalueita on alueen tulevaisuudessa.

Sipoo on yksinkertaisesti liian lähellä maan pääkaupungin keskustaa ollakseen maanseudulla. Ainoa huono puoli liitosaikeessa on se, että se ei koske koko Sipoota. Liitettäisiin nyt samalla koko Sipoo, Vantaa, Espoo, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi Helsinkiin.

Linnanmäelle on hankittu uusi maailmanpyörä. Korkeutta uudella Rinkelillä on vanhaa Helsinki-pyörää enemmän, mutta matkustajakapasiteetti on lähes sama. Lastaaminen on yhä törkeän hidasta. Vieläkin jumitetaan kahden lastauspaikan kanssa. Systeemin olisi voinut mahduttaa kevyesti neljäkin. Koritkin ovat edelleen epämiellyttävän ahtaita. Kun kerran uusi maailmanpyörä piti hankkia, olisi voinut hommata jotain kunnollista. Uutuuteen joutuu jonottamaan puoli tuntia ja kyytiinkin jumittuu 15 minuutiksi.

Vappupäivä on melkoisen rauhallinen. Tällöin esimerkiksi Kaivopuisto täyttyy piknikille menevistä ihmisistä. Vappuaatto taas on toista maata. Vappuhan on alkujaan työväen juhla, mutta siitä on tullut koko kansan tapahtuma. Jo aikoinaan Hitler julisti vappua kaikkien jutuksi. Toisaalta taas Niinistö kertoi kaikkien kuuluvan työväkeen. Joka tapauksessa vappua juhlivat nykyisin lähes kaikki.

Vappuaattona taitaa nuorison alkoholinkulutus pompata pilviin. Useat pääkaupunkiseudun asukkaat kokoontuvat Espalle seuraamaan Mantan lakitusta, mutta lähes kaikki täysi-ikäiset jäävät Espan tasolle taikka siirtyvät pohjoisemmaksi. Nuoriso suuntaa tästä etelään ja Kaivopuistoon. Tänä vuonna tuli vietettyä paikalla jonkin aikaa. Kovin kauaa ei jaksanut katsoa vuosia nuorempien varhaisnuorien kännäystä. On se hieman kumma, että Suomessa vappuaatto mielletään alkoholijuhlaksi.

Roskaa syntyy Kaivopuiston touhusta melkoisesti. Onkohan Kaivopuiston piknikperinteen tarkoituksena se, että jokainen siivoaa oman oleskelupaikkansa ympäristön edellisen illan juhlijoiden jäljiltä. Vapun liikennejärjestelytkään eivät tainneet olla parhaasta päästä. Ihmisiä näkyi odottelemassa raitiovaunupysäkeillä, joille ei vappuna liikennöity, kun Senaatintorin ja Kaivopuiston väli oli kokonaan suljettu liikenteeltä. Aamuyöbussikin huristeli kotini lähistöltä täynnä-valo päällä, kun ulkona olin yöllä käymässä. Eikö vappuna kannattaisi laittaa suurempia busseja noille linjoille, kun niitä varmasti on vapaana. Vaihtoehtoisesti voisi laittaa kaksikin bussia yhden asemesta taikka sitten pitää metron ja lähijunat tehokkaasti liikenteessä yön yli.

Tänä vappuna saatiin todistaa myös mielipuolista mielenosoitusta. Tulin todistaneeksi perustuloa vaatinutta mielenosoitusta, jonka osanottajat tuntuivat olleen tuntuvassa humalassa. Mielenosoittajien keski-ikä vaikutti sangen nuorelta ja asiallinenkaan mielenosoitus ei ollut. Kivien heittely ikkunoihin ja oluen kaataminen raitiovaunun tuulilasille osoittaa jotakin. Kuinka mielenosoittaja voi odottaa jonkun suhtautuvan vakavasti mielenilmauksen ajamaan asiaan, jos toteutus on tuollainen. Hommahan vielä huipentui makasiineilla lähes mellakaksi. Siellä yritettiin suojella makasiineja, polttaa makasiineja ja pitää hauskaa. Huomata tulee myös, että kyseiset rakennukset olivat jo saaneet purkutuomion. Eivätpä onnistuneet nämä olennot rakennusten tuhoamisessa, mutta oletettava pyromaani onnistui viikkoa myöhemmin.

Espooseen pikaraitiotietä ajavaa TramWest -projektia syytettiin haaveraitiovaunusta. Suunnitelma on muuten loistava, mutta siinä unohdetaan etteivät ihmiset halua kävellä 600 metriä raitiotiepysäkille, kun he voisivat kävellä puolet vähemmän liityntäliikenteen bussipysäkille. Lähinnä tämän takia olen enneminkin länsimetron kannalla. Ja länsimetro yhdistyy saumattomammin seudun joukkoliikenteeseen.

Kun haaveilun makuun on päästy ja saumattomuudesta puhuttu, eiköhän luoda utopia. Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä 3 erilaista raidejärjestelmää: metro, raitiotie ja juna. TramWest olisi nykyisten raitioteiden kanssa yhteensopiva, mutta voisivathan kaikki järjestelmät olla keskenään yhteensopivia.

Metrot ja junat kulkevat saman raideleveyden kiskoilla. Kiskojen ainoa eroavaisuus on vaihteissa. Niiden yhtenäistäminen ei olisi kovinkaan suuri ongelma. Lisäksi metro ottaa virtansa virtakiskosta ja junat ajolangasta. Virtakiskon poistaminen ja siirtyminen johtoon ei tulisi kalliiksi. Uusiissa M200-sarjan metroissa on jopa valmius johtovirroittimen käyttöön. Suurin ongelma näiden kahden järjestelmän yhtenäistämisessä on laiturikorkeus. Junien laituri on 50 sentin korkeudella; metron laiturikorkeus on metri. Metron laiturit saadaan helposti puolimetrisiksi nostamalla rataa asemien kohdalla. Sitten ongelmana on enää nykyinen kalusto. Telit pystyy varmaankin vaihtamaan matalammiksi jolloin metrojunat eivät olisi liian korkealla. Tämä tulisi hyvin kalliiksi, mutta yhtenäistäminen on silti halvempaa nyt kuin tulevaisuudessa.

Raitiotiet tuottavat suuremman ongelman. Nykyisessä järjestelmässä on suuria ongelmia, esimerkiksi heikot etuudet, autojen seassa kulkeminen ja haastava ratageometria. Rataverkko voitaisiin uusia kokonaan ja muuttaa junien kanssa samalle raidevälille. Laiturikorkeus ei kuitenkaan voisi olla sama. Raitiotiet tulisi myös eristää autoliikenteestä täysin turvallisuuden ja nopeuden lisäämiseksi. Raitiovaunut kulkisivat omilla alueillaan tien keskellä ja raiteiden ylittäminen olisi mahdotonta tai vähintään laitonta valottomissa risteyksissä. Ratikoilla olisi myös täydellinen etuus risteyksissä, eli vaunun ei tarvitse pysähtyä kuin pysäkeillä, kun kaikki valot vaihtavat autoille punaiset raitiovaunun lähestyessä. Liikennöinti hoidettaisiin 100% matalilla raitiovaunuilla.

Lisäksi luotaisiin myös pikaraitiotiejärjestelmä, jota liikennöitäisiin 70% matalilla vaunuilla. Näissä vaunuissa siis päädyt, joissa telit ovat, olisivat korkeammalla kuin keskikohta. Näin voitaisiin mahdollistaa pikaraitiotievaunun liikennöinti molemmissa kautta koko järjestelmän. Matala osuus vaunusta olisi raitiovaunupysäkin korkeudella ja korkea osuus junalaiturin tasolla. Molemmilla osuuksilla ovia. Ovien edessä voisi olla taitepenkit, jotka liikuttaessa osuudella, jolla ovi on käytössä, olisivat lukittuna pystyasentoon.

Pikaraitiovaunut olisivat saman levyisiä kuin muukin raitiovaunukalusto. Tämä aiheuttaa liian suuren raon juna-asemalle pysähtyvän vaunun ja laiturin väliin. Ongelmasta päästäisiin eroon helposti joko rakentamalla futuristisia laitureita, jotka levenevät kulkuvälineen tarpeiden mukaan tai helpommin rakentamalla asemille rinnakkaiset raiteet lomittain, jotta pikaraitiovaunu pääsee laituriin kiinni. Metrot ja junat kykenisivät ohittamaan pikaraitiotiepysäkkejä, mikäli näiden laiturit ovat riittävän alhaalla, jotta juna vain ylittää sen.

Raskainta järjestelmää, eli metroa ja junaa tulisi laajentaa ainakin suunnitellun länsimetron sekä Laajasalo-Katajanokka-Kamppi-Töölö-Meilahti-Pasila -linjan verran. Myös suunniteltu Kehärata tulisi rakentaa. Raskas kalusto voitaisiin automatisoida, koska se ei joudu juuri muun liikenteen kanssa tekemisiin. Samoilla radoilla kulkevat kaukojunat ja pikaraitiovaunut kulkisivat automaatilla näillä osuuksilla, mutta käsivaraisesti muualla.

Pikaraitiotietä tulisi rakentaa ainakin Jokeri-linja Itäkeskuksesta kehämäisesti Westendiin. Pasilan metroasemalta voitaisiin jatkaa pikaraitiotienä Viikin kautta Itäkeskukseen. Idässä metron pikaraitiotiejatke ulotettaisiin Sipooseen, jonne seudun kasvu tulevaisuudessa painottuu vahvasti. Espoon puolella raskaan raideliikenteen liityntä hoidettaisiin pika- ja perusraitiovaunuilla. Bussejakin toki tarvittaisiin joillekin pienimmille linjoille. Bussien tulisi olla vetykäyttöisiä. Myös Itä-Helsingin raskaasti liikennöidyt liityntäliikenteen bussilinjat korvattaisiin raitioliikenteellä. Suurin osa seudun liikenteestä tulisi saada kiskoille. Myös pohjoisissa osissa on paljon mahdollisuuksia pikaraitioteille.

Täydellinen yhteensopivuus mahdollistaisi laajamittaisia suoria yhteyksiä. Esimerkiksi sama pikaraitiotievaunu voisi ajaa Espoon perukoilta aina Sipooseen asti. Keskustan alle rakennettaisiin massiivinen raideristeys, josta junat voisivat vaihtaa itä-länsi-suunnan metrolta Töölön metrolle sekä junaraiteille ja raitiotieverkkoon. Raitiovaunujen ajo maanalle voitaisiin sijoittaa vaikkapa Rautatientorille. Harvat keskustaan asti tulevat kaupunkibussit voitaisiin ohjata Kampin terminaaliin. Raha tietenkin estää tämänkin utopian toteutumisen.

Shoppailuaddiktien elämä muuttui taas tänään kertaheitolla helpommaksi. Kampin Keskus avautui täyteen loistoonsa. Hurjat 150 liikettä ja ravintolaa keskellä kaupunkia tekee ostoskeskuksesta kilpailukykyisen. Itselleni tuosta kauppakeskittymästä tuskin on hurjasti iloa, kun en ostoksilla käymisestä suuresti nauti.

Kampin Keskus tähtää maan neljänneksi suurimmaksi kauppakeskukseksi. Edelle päästetään siis suosiolla Itäkeskus, Jumbo sekä Sello. Idea on mielenkiintoinen. Kampin Keskus sijaitsee Itäkeskuksen ja Sellon tapaan loistavien liikenneyhteyksien päässä - monessa mielessä parhaiden. Kauppakeskuksen alla on linja-autoterminaalit Espoon busseille ja kaukoliikenteelle sekä metroasema. Liikkeissä sen sijaan on suuria eroja. Kampin Keskuksesta löytyy useita merkkiliikkeitä ja muita trendikkäiksi pyrkiviä kauppoja. Päivittäistavarakaupassa tämä kauppakeskus ei kilpaile.

Uusi keskus ahtaa tiukkaan paikkaan. Forum, jonka laajennus on suunnitteilla, on toisella puolella katua ja on liikemaailmaltaan samankaltainen. Stockmann, jota laajennetaan parhaillaan, ja Sokos ovat molemmat alle kilometrin päässä ja tunneleilla yhdistettyjä. Riittääkö kaikille uusille kaupoille asiakkaita, kun muutamilla ketjuilla on liikkeet sekä Forumissa että Kampin Keskuksessa.

Jotain uuttakin toki löytyy. Rakennuksen huipulla on kaksikerroksinen yökerho ja alempana tietääkseni ydinkeskustan ainoa keilahalli.

Keskus tuntui tänään hieman sekavalta. Kerroksia on liian monta laitoksen kokoon nähden. Esimerkiksi huomattavasti suurempi Itäkeskus on paljon selkeämpi, mutta Itäkeskus ahmaiseekin seuraavan laajennuksensa yhteydessä alleen jo toisen metroaseman. Eihän sinne Kamppiin mitään laajempaa mahtuisi.

Kyllä tämä palvelukeskittymä ehdottomasti sen entisen bussikentän voittaa vaikka tänään siellä tuhottoman täyttä olikin.