MFantti

Kommenteissa haastettiin kirjoittamaan ennen aattoa, joten pakkohan se on palata sorvin ääreen. Voisi koettaa vähän tiivistää tahtia, niin ei jäädä tähän parin tekstin vuosivauhtiin. Viimeaikoina MSN Messengeriin kirjautuneena on päässyt nauttimaan roskapikaviesteistä, jotka sisältävät linkin. Linkin takaa paljastuu eri kerroilla erilaisia sivuja. Osa viesteistä lienee vain mainoksia sivuille, mutta osa linkkien takaa löytyvistä sivuista yrittää laajentaa roskan lähettäjien määrää.

Tyypillisesti roskaviesti saapuu henkilöltä, joka kirjautuu sisään lähettää viestin ja kirjautuu ulos. Myös tilanteita, joissa tuttava kirjautuu ulos, heti perään sisään, lähettää roskaviestin ja kirjautuu taas ulos. Helpoimmin tämä on mahdollista, kun ulkopuolisella palvelimella on tiedossaan MSN-käyttäjien tunnuksia ja salasanoja. Salasanan, jota ei ole tarkotettu muiden tietoon, roskaviestitehdas saa yksinkertaisesti kysymällä. Osa käyttäjistä ei tunne tietoturvan alkeita ja on siten valmis antamaan tuntemattomalle internetsivustolle MSN-tunnuksensa salasanoineen, kun sivusto lupaa näitä tietoja vastaan kertoa ketkä ovat estäneet käyttäjän Messengerissä. Tuleehan se linkki vielä joltakulta omista kavereista - tosin pelkkänä linkkinä ilman yhtäkään suomenkielistä sanaa.

Käyttäjätiedojen urkinnan jälkeen loppu onkin roskaviestitehtaalle helppoa: Ohjelma kirjautuu sisään varastetuilla tunnuksilla ja lisää tuttavaksi jonkin roskatehtaan MSN-tunnuksista. Tämän jälkeen tuo roskatehtaan tunnus poistetaan tuttavalistalta, mutta jätetään estämättä, jolloin roskatehdas näkee yhä käyttäjän tilan. Tämän jälkeen roskaohjelma tarkkailee käyttäjän tilaa, ja käyttäjän ollessa kirjautuneena ulos roskaohjelma kirjautuu sisään tämän tunnuksilla ja lähettää roskaviestin käyttäjän tuttaville ja kirjautuu ulos. Roskaa lähettävä ei huomaa mitään, ellei hänelle kerrota.

Osa roskaohjelmista pyrkii myös saastuttamaan käyttäjän koneen haittaohjelmilla, joita vastaan taisteluun tarvitaan tietoturvaohjelmia, mutta pelkän urkinnan uhriksi joutunut pääsee helposti eroon ongelmasta. Pelkkä salasanan vaihtaminen riittää torjumaan roskaviestien lähettämisen. Salasanan vaihto kannattaa myös toteuttaa itse ja ajoissa ennen kuin roskaohjelma muuttaa salasanan ja estää käyttäjän pääsyn omille tunnuksilleen.

Ja nyt tämäkin talviloma (hiihtoloma) on melkein ohi. Ylläksellä on tullut reissattua rinnettä ylös ja alas. Pääasiassa mukavaa siellä oli - tosin liian kylmää. Kaikkina päivinä tuli sinne rinteeseen kuitenkin vaivauduttua. Parina päivänä vielä lisäksi vedin murtomaasukset jalkaan ja liikuin kapeallakin suksella. Kylmä siellä tosiaan oli ja välillä turhan tuulistakin. Eihän siinä mitään, kun peittää kaiken paitsi hengitysreiät kunnolla. Tosin perjantaina tuuli pöllytti niin mukavasti lunta, että laskut jäivät kolmeen, kun ei siellä eteensä nähnyt. Viikon saldoksi jäi yksi kaatuminen - sinisessä rinteessä. Hissistä en pudonnut yleisön pyynnöstä huolimatta.

Tärkeä havainto: Äkäslompolon puolelta saa parempaa kaakaota kuin Ylläsjärven puolelta tunturia.

Yö vanhassa makuuvaunussa, jossa perinteiset jätökset suoraan raiteille vessat; aamiaiseksi kolmioleipää ja kahvia ravintolavaunussa; kamat mökkiin; savuporopitsaa; rinteeseen muutamaksi tunniksi; -20 - liian kylmä varpaille, naamalle ja sormille; syötävää; saunaan; koneelle. Melkoista lomailua.

Ja pakkohan se on teillekin kertoa: tietokone on taas toiminnassa. Langaton verkkokortti siitä oli huollossa vaihdettu. Olipas hyvä osa, kun viikossa kuoli.

Hiihtolomakin kohta edessä. Saas nähdä miten kannettava selviytyy ensimmäisestä oikeasta matkastaan - enhän minä Lappiin eristäytymään mene. Saas nähdä josko hiihtolomalta - vai onkos se virallisesti talviloma - tulisi kirjoitettua kunnon blogauksiakin.

Olen nyt kahden viikon ajan ollut MacBook Pron onnellinen omistaja, mutta ikävä kyllä toisen näistä viikoista se kone on ollut huollossa. Onhan se tavallaan ihan hauskaa, että laite toimii kuin unelma ja yht’äkkiä kesken internetin selailun langaton verkkokortti päättää kadota jonnekin. Tämän jälkeen kone ei edes tiennyt sisältävänsä moista osasta. Tekninen tuki oli melko totuttua tasoa: yritetään jotakin, epäonnistutaan ja käsketään tuomaan kone huoltoon. No nyt se on sitten möllöttänyt maanantaista asti huollossa. Huomenissa voisi soitella sinne, ja kysyä edistyykö homma. Olisi se kone ihan mukava saada hiihtolomaksi kuntoon niin voisi yöjunassa tehdä muutakin kuin nukkua ja yhteyttä maailmaan pitää kännykkää suuremmalla laitteella.

Vanha hyvin palvellut ja akun väsymistä lukuun ottamatta hyvin toiminut sähköhammasharja sanoi sopimuksen irti kertaheitolla marraskuussa. Laite tyytyi vain piippaamaan, jos sillä mitään yritti tehdä. Uuden sähköhammasharjan hankkiminen tähän taloon annettiin minun tehtäväkseni.

Moisen hygieniavälineen hankkiminenkaan ei ole ihan helppoa. Hammasharjaa tulee käytettyä niin paljon, että sen haluaa olevan hyvä – ja edistäähän se terveyttäkin. Tämän vuoksi minä en pystynyt ostamaan sitä menemällä kauppaa ja kävelemällä sähköhammasharjahyllylle. Ensin piti tutkia internetistä eri laitteiden ominaisuuksia. Tarjontaa riittää: sähköhammasharjoja on markkinoilla huima määrä. Hinnatkin vaihtelevat aina parista kympistä liki kahteensataan. Perehtyminen laitteiden eroavaisuuksiin suuntasi päätöksen Braunin OralB Triumph -harjaan, jolle hintaa kertyi muutama kymppi toistasataa.

Mitäkö sitten tuollaisessa laitteessa on, mitä ei halvemmalla olisi saanut? Pyörimisen määrä ainakin on suurempi ja liikesuuntia enemmän. Harjapää liikkuu pystysuunnassa kiertoliikkeen lisäksi, mikä nähtävästi parantaa puhdistustehoa. Enemmän lienee parempi. Lisäksi kyseinen laite käyttää kummallisia Flossa Action -harjapäitä, joissa on normaalien harjasten lisäksi neljä keltaista kovaa levymäistä harjasta. Nämä tuoteselosteen mukaan parantavat huikeasti hammasvälien puhdistusta. Ulkoisesti laitteen suurin poikkeama on nestekidenäyttö.

Yllättäen tuo vehje osoittautui käytössä rutkasti entistä paremmaksi. Ne kummalliset harjaspäät raastoivat ensimmäisinä päivinä ikenet verille, mutta kyllä suu niihin sitten tottui. Yllätyin hammasvälien puhdistumisen parantumisesta, kun oletin väitteen olevan pelkkää puhetta. Hammaslankaan vaan ei enää tarttunut lähellekään yhtä paljoa moskaa kuin ennen.

Se tekeekö laitteen kaikilla ominaisuuksilla mitään on vieläkin kyseenalaista. Neljästä eri harjaustavasta ei ole tullut vielä käytettyä muuta kuin peruspuhdistusta – ja kerran niiden kipeiden ikenien kanssa hellempää harjausvaihdetta. Kahden minuutin ajastimessa on erittäin hyödyllinen ominaisuus. Laitteen voi säätää antamaan merkin 30 sekunnin välein, jolloin suun neljänneksiin tulee käytettyä yhtä paljon aikaa. Oman ymmärryksen yli menee harjan painetunnistin, joka valvoo, ettei harjaa paina hampaita vasten liian suurella voimalla. Harja lopettaa sykähtelynsä, jos niin menee tekemään. Kummallisin ominaisuus, jota en ole vielä päässyt todistamaan on harjan vaihtamisen muistutus. Jokaisessa harjapäässä on mikrosiru, jonka harja tunnistaa. Laite laskee harjauskertojen määrää ja käskee vaihtamaan harjan, kun suositeltu 180 harjausta tulee täyteen. Ja on harjan suunnittelussa vihdoinkin älytty yksinkertaisiakin asioita: harjan teline ja laturi voidaan irrottaa toisistaan helposti ja kumpaakin käyttää ilman toista. Telineen voi iskeä jopa tiskikoneeseen.

Laite tuo lisäksi iloa vastaheränneen ihmisen aamuihin: se hymyilee, kunhan jaksaa ne kaksi minuuttia harjata.

Kesä ja kärpäset on yleinen sanamuoto, mutta silti kesä ilman kärpäsiä ja muita lentäväisiä on houkutteleva vaihtoehto. Koska kärpäsiä, paarmoja, hyttysiä ja muita on joka tapauksessa ympäristössä, voi tyytyä puolustamaan itseään niitä vastaan. Karkotteiden ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden määrä teho on turhan rajallinen. Siispä hyönteisen kanssa kasvotusten joutuessakin pitää olla joku kortti hihassa.

Voihan hyönteisiä liiskata paljain käsin tai erinäisillä esineillä, mutta kädet ja seinät tuppaavat likaantumaan. Tänä kesänä tuli minunkin löydettyä jo useita vuosia vanha, humpuukina pitämäni, keksintö: sähkökärpäslätkä. Hyttysten ja kärpästen tappaminen on hurjasti miellyttävämpää puuhaa tuolla kahden AA-pariston virroittamalla vehkeellä. Kärpästä ei tarvitse lyödä ikkunaan; laitteen voi tuoda rauhallisesti kärpäsen luokse laittaa napin pohjaan ja katsoa kärpäsen kuolevan sähköiskuun. Ainoa haittapuoli laitteessa ovat pienet hajuhaitat, joita kärventyneistä kärpäsistä toisinaan tulee.

Linnanmäelle on hankittu uusi maailmanpyörä. Korkeutta uudella Rinkelillä on vanhaa Helsinki-pyörää enemmän, mutta matkustajakapasiteetti on lähes sama. Lastaaminen on yhä törkeän hidasta. Vieläkin jumitetaan kahden lastauspaikan kanssa. Systeemin olisi voinut mahduttaa kevyesti neljäkin. Koritkin ovat edelleen epämiellyttävän ahtaita. Kun kerran uusi maailmanpyörä piti hankkia, olisi voinut hommata jotain kunnollista. Uutuuteen joutuu jonottamaan puoli tuntia ja kyytiinkin jumittuu 15 minuutiksi.

Vappupäivä on melkoisen rauhallinen. Tällöin esimerkiksi Kaivopuisto täyttyy piknikille menevistä ihmisistä. Vappuaatto taas on toista maata. Vappuhan on alkujaan työväen juhla, mutta siitä on tullut koko kansan tapahtuma. Jo aikoinaan Hitler julisti vappua kaikkien jutuksi. Toisaalta taas Niinistö kertoi kaikkien kuuluvan työväkeen. Joka tapauksessa vappua juhlivat nykyisin lähes kaikki.

Vappuaattona taitaa nuorison alkoholinkulutus pompata pilviin. Useat pääkaupunkiseudun asukkaat kokoontuvat Espalle seuraamaan Mantan lakitusta, mutta lähes kaikki täysi-ikäiset jäävät Espan tasolle taikka siirtyvät pohjoisemmaksi. Nuoriso suuntaa tästä etelään ja Kaivopuistoon. Tänä vuonna tuli vietettyä paikalla jonkin aikaa. Kovin kauaa ei jaksanut katsoa vuosia nuorempien varhaisnuorien kännäystä. On se hieman kumma, että Suomessa vappuaatto mielletään alkoholijuhlaksi.

Roskaa syntyy Kaivopuiston touhusta melkoisesti. Onkohan Kaivopuiston piknikperinteen tarkoituksena se, että jokainen siivoaa oman oleskelupaikkansa ympäristön edellisen illan juhlijoiden jäljiltä. Vapun liikennejärjestelytkään eivät tainneet olla parhaasta päästä. Ihmisiä näkyi odottelemassa raitiovaunupysäkeillä, joille ei vappuna liikennöity, kun Senaatintorin ja Kaivopuiston väli oli kokonaan suljettu liikenteeltä. Aamuyöbussikin huristeli kotini lähistöltä täynnä-valo päällä, kun ulkona olin yöllä käymässä. Eikö vappuna kannattaisi laittaa suurempia busseja noille linjoille, kun niitä varmasti on vapaana. Vaihtoehtoisesti voisi laittaa kaksikin bussia yhden asemesta taikka sitten pitää metron ja lähijunat tehokkaasti liikenteessä yön yli.

Tänä vappuna saatiin todistaa myös mielipuolista mielenosoitusta. Tulin todistaneeksi perustuloa vaatinutta mielenosoitusta, jonka osanottajat tuntuivat olleen tuntuvassa humalassa. Mielenosoittajien keski-ikä vaikutti sangen nuorelta ja asiallinenkaan mielenosoitus ei ollut. Kivien heittely ikkunoihin ja oluen kaataminen raitiovaunun tuulilasille osoittaa jotakin. Kuinka mielenosoittaja voi odottaa jonkun suhtautuvan vakavasti mielenilmauksen ajamaan asiaan, jos toteutus on tuollainen. Hommahan vielä huipentui makasiineilla lähes mellakaksi. Siellä yritettiin suojella makasiineja, polttaa makasiineja ja pitää hauskaa. Huomata tulee myös, että kyseiset rakennukset olivat jo saaneet purkutuomion. Eivätpä onnistuneet nämä olennot rakennusten tuhoamisessa, mutta oletettava pyromaani onnistui viikkoa myöhemmin.

Tänään sai osa Helsingin koululaisista nauttia jälleen kerran luultavasti vihatuinta ruokaa, joka nykyiseltä listalta löytyy. Gratinoitua seitä sai taas useasta kouluruokalasta. Kukaan tuntemani henkilö ei pidä kyseisestä ruoasta; suurin osa jopa inhoaa tuota joka viides viikko toistuvaa hirviöruokaa. Jos joku tämän viestin lukeva pitää gratinoidusta seistä, kommentin jättäminen olisi hyvin suotavaa.

Onneksi minun ei lukiolaisena tarvitse koulussa syödä. Tänään kouluruoasta oli nauttimassa luultavammin alle puolet oppilaista. Minä täytin vatsani läheisessä kebab-ravintolassa muutaman kaverin kanssa. Eipä näemmä siinä paikassa käy kovin paljoa koululaisia ruokavälitunnilla, kun meiltä jopa kysyttiin mistä siihen ilmaannuimme. Ravintoloitsija antoi myös tukun alennuskuponkeja. Nyt voi sitten syödä halvemmalla samassa paikassa seuraavana tuomiopäivänä.